Lohkoketju (eng. Blockchain) on tämän hetken yksi suurimmista megatrendeistä. Pääasiassa jokainen kryptovaluutta perustuu lohkoketjuteknologiaan, ja sen toimintaperiaatteiden käsittäminen on tärkeä asia, jokaiselle kuka on kiinnostunut kryptovaluutoista. Lohkoketjuteknologia on yksi ihmisen suurimpia keksintöjä internetin keksimisen jälkeen.
Lohkoketjuteknologia mahdollistaa sen, että lohkoketjujen eri osapuolet voivat luoda sekä ylläpitää erilaisia hajautettuja ja jaettuja tietokantoja. Lohkoketjua voisi verrata tilikirjaan, jota jaetaan vertaisverkkoon (peer-to-peer) siihen kuuluvien tahojen kesken. Lohkoketjuteknologian ylivoimaisesti suurin hyöty on sen tuoma turvallisuus. Lohkoketju on niin laajasti hajautettu tietokanta, ettei sitä pysty tuhoamaan, väärentämään tai manipuloimaan.
Lohkoketjun turvallisuus taataan juurikin suurella hajauttamisella, mikä tapahtuu levittämällä niille tallennettua tietoa eri palvelimille, toisin sanoen nodeille. Jos yksittäinen node sammutetaan, se ei hävitä lohkoketjun dataa. Esimerkkinä Bitcoinin lohkoketjuun kuuluu kymmeniätuhansia eri nodeja, jotka jatkavat lohkoketjun toimintaa ja datan prosessointia, vaikka nodeja kaatuisikin. Nykypäivänä Bitcoinin lohkoketjun sammuttaminen suurella kyberhyökkäyksellä on käytännössä täysin mahdoton ajatus.
Bitcoin oli ensimmäinen kryptovaluutta, joka hyödynsi lohkoketjuteknologiaa. Lohkoketjuteknologian ansiosta Bitcoin kykeni varmistamaan sen, ettei yksikään taho pysty manipuloimaan tai vaikuttamaan sen toimintaan millään tavalla. Vaikka palvelimet hakkeroitaisiin, se ei vaikuta Bitcoinin toimintaan millään tavalla ja se onkin täysin immuuni perinteisille hyökkäyksille kuten hakkeroimiselle ja erinäisille luottamusongelmille. Bitcoinin lohkoketju on avoin lohkoketju, tämä käytännössä tarkoittaa, että kuka vain voi ryhtyä lohkoketjun ylläpitäjäksi perustamalla oman noden.
Tietojen keskitetty varastointi on tuttu tapa vuosisatojen takaa. Tällä varastointi tavalla tarkoitetaan esimerkiksi kaupunkien, kirkkojen sekä muiden yhteisöjen arkistointeja. Tulipalojen ja muiden katastrofien myötä arkistoja on tuhoutunut läpi historian.
Keskitetty tietovarasto on lähes pakollinen informaation oikeellisuuden takaamiseksi. Jos tieto on pelkästään yhdessä paikassa, vältetään ongelmat lukuisten muiden tietovarastojen synkronoinnin kanssa. Ennen modernia teknologiaa, tämä olisi ollut melkeinpä mahdoton tehtävä.
Moderni teknologia ja tietotekniikka mahdollistaa tiedon digitaalisen varastoinnin. Jokaisessa kehittyneessä valtiossa kaikki tärkeät tiedot ovat varastoitu digitaalisesti. Näitä jättimäisiä tietovarastoja ovat esimerkiksi: Väestötietojärjestelmät ja ajoneuvorekisterit.
Perinteikkäässä mallissa on muutama suuri ongelma, luottamus ja turvallisuus. Keskitetyt tietovarastot ovat houkuttelevia kohteita hakkereille. Useita tunnettuja tietovarastoja on onnistuttu hakkeroimaan viimeisen parinkymmenen vuoden ajan. Näihin lukeutuu myös kryptovaluuttapörssejä.
Keskitetyn mallin yksi ongelmista on myös se että, ne ovat usein suurten instituutioiden esimerkiksi valtioiden sekä pankkien omistuksessa. Tämä tarkoittaa, että tietoa voi manipuloida, sekä estää muiden pääsy informaatioon. Tämän tapainen informaation tallentaminen vaatii suurta luottamusta datan haltiaa kohtaan.
Yksi isoimmista syistä Bitcoinin syntymiselle oli suuri luottamuksen puute, juuri finanssialan toimijoita kohtaan. Ihmiset halusivat luoda järjestelmän, jota pankit eivät voineet omistaa tai manipuloida. Painotetaan vielä tässä kohdassa: sellainen järjestelmä, joka ei ole kenenkään hallinnassa tai omistuksessa.
Lohkoketjuteknologiaa kutsutaan englanniksi lyhenteellä DLT. Tämä termi ”distributed ledger technology” tarkoittaa suomeksi hajautettua kirjanpitoteknologiaa. Nämä kolme englanninkielistä sanaa kuvaavat parhaiten lohkoketjun (Eng. Blockchain) toimintaperiaatetta.
Käydään ensiksi läpi tärkein, eli Bitcoinin käyttämä lohkoketjuteknologia. Sen ymmärtäminen on portti muiden lohkoketjujen ymmärtämiseen.
Lohkoketjuteknologian periaatteena oli ratkaista keskitetyn tietovaraston kaksi suurinta ongelmaa, jotka olivat luottamuksen puute sekä turvallisuus. Kuinka tämä ongelma käytännössä ratkeaa? Missä data on, jos se ei ole keskitetyssä tietokannassa?
Lohkoketjuteknologiassa data on jokaisella palvelimella, jotka ylläpitävät verkkoa. Periaatteessa lohkoketju on verkko, jossa kymmenet tuhannet eri palvelinkoneet ovat yhteydessä toisiinsa internetin välityksellä. Suurin ero internettiin on se, että lohkoketjussa ei ole lainkaan keskuspalvelimia tai muita kriittisiä heikkouksia, jotka lamauttamalla se saataisiin kaadettua.
Mikään yksittäinen taho ei kykene kytkemään Bitcoinin lohkoketjua pois päältä tai vaikuttamaan siihen, eikä sitä voi tuhota hakkeroimalla palvelimia. Bitcoinin lohkoketju toimii open source – järjestelmänä. Mikä tarkoittaa juurikin sitä, että kuka vain voi pystyttää oman noden ja täten laajentaa verkkoa entistä suuremmaksi. Yksittäisten palvelimien hakkerointi ei vaikuta lohkoketjun toimintaan mitenkään. Lohkoketju on siis täysin sensuurinkestävä (Eng. cencorship resistant).
Paras asia Bitcoinin avoimessa lohkoketjussa on se, että verkossa ei ole edes mitään hakkeroitavaa. Kuka vain voi nähdä transaktiot lohkoketjun syntymisestä saakka. Voit itse kurkistaa transaktioiden maailmaan https://www.blockchain.com/explorer -sivustolta.
Lohkoketjuteknologian hajautettu kirjanpitomalli poistaa myös tarpeen luottamuksesta. Tämä on yksi suurimpia teknologian saavutuksia. Bitcoin sekä sen lohkoketjuteknologia muuttivat tavan hallita varallisuutta ja kuinka sitä voi lähettää muille ihmisille.
Jos haluat siirtää rahaa toiselle joko tilisiirrolla tai eri internet-palveluiden Skrill, Neteller, Paypal – lompakoiden avulla, se vaatii aina luottamuksen kyseisen järjestelmän ylläpitäjää kohtaan. Lohkoketjuteknologia mahdollistaa sen, että jokainen voi hallita omaisuuttaan täysin sataprosenttisesti ja maailmanlaajuisesti. Jokainen transaktio prosessoidaan täysin automaattisesti, ilman että kukaan yksittäinen taho pystyisi sitä valvomaan, eikä mahdollisuutta transaktion väärentämiseen ei ole olemassa.
Yksinkertaisesti lohkoketju muodostuu erillisistä lohkoista, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Lohkoketju on toisin sanoen ketjutettua dataa. Lohkot sisältävät dataa mistä vain kirjaamista tarvitsevasta asiasta, joita ovat esimerkiksi tapahtumien kirjanpito, rahansiirrot, dokumenttien todennus ja henkilöllisyyden hallinta. Lohkoketjua pystyy käyttämään erittäin monipuolisesti erilaisissa käyttötarkoituksissa. Lähes jokainen kryptovaluutta hyödyntää lohkoketjuteknologian tuomaa turvallisuutta ja monimuotoisuutta.
Lohkoketjujen lohkot sisältävät ennalta päätetyn määrän tietoa. Bitcoinin käyttämät lohkoketjun lohkot sisältävät hieman yli megatavun määrän dataa. Yksittäiseen lohkoon mahtuu vain tietyn määrän dataa. Kun viimeiseen lohkoon on kerätty maksimi määrä dataa, se liitetään lohkoketjuun uudeksi lohkoksi. Bitcoinin tapauksessa lohkoketjuun liitetään uusi lohko noin kymmenen minuutin välein.
Lohkoketjujen ylläpitäjiä kutsutaan louhijoiksi. Ne ovat pääasiassa todella tehokkaita tietokoneita, jotka kilpailevat siitä, että kuka saa ratkaistua ensiksi vaikean matemaattisen yhtälön ja näin luotua uuden lohkon kyseisen lohkoketjun jatkoksi. Käytännössä louhijat mahdollistavat hajautetut lohkoketjut sekä sen, että ne voivat täyttää sen käyttötarkoituksen, jonka vuoksi ne on luotu.
Monet varmasti ihmettelevät, että mitä louhijat saavat vastineeksi siitä, että he luovuttavat erittäin tehokkaan tietokoneen verkon ylläpitotyöhön. Vastauksena on, että louhijat ansaitsevat louhintapalkkiota tietokoneensa laskentatehoa vastaan. Louhintapalkkio on ohjelmoitu kryptovaluutan sisään, joka säätelee uusien kryptovaluuttojen syntymisvauhtia. Kyseisen palkkion lisäksi louhijat saavat osuuden kyseisessä lohkoketjussa suoritettujen transaktioiden seurauksena maksetuista transaktiomaksuista.
Lohkoketjut tulevat muuttamaan maailmaamme tulevaisuudessa enemmän kuin useat voivat kuvitella. Lähes kaikilla kryptovaluutoilla on oma lohkoketjunsa. Kryptovaluutat yrittävät tuomaan ratkaisuja sellaisiin asioihin, jotka lohkoketjuteknologia mahdollistaa. Nykypäivänä lohkoketjun ominaisuuksia hyödynnetään maailmanlaajuisesti eri sektoreilla, sekä sen käyttö on jatkuvasti suurempaa.
Kryptovaluutat ovat vain yksi monista lohkoketjun mahdollistamista asioista. Monet maailman suurimmat yritykset käyttävät järjettömän paljon resursseja joilla pyrkivät omien lohkoketjuun perustuvien ratkaisujensa kehittämistä. Lohkoketjujen tuomia ratkaisuja kohtaan kiinnostus on maailmanlaajuinen. Lohkoketjuista voidaan käyttää termiä ”teknologinen vallankumous”, eikä se ole varmasti liioiteltua.